Valitse sivu

Mikä on Kipukoukku?

Hieronta on yksi maailman vanhimmista hoitomuodoista, jonka uskotaan syntyneen Kiinassa 2700eKr. Kipukoukkua käytetään vastaaviin oireisiin, joita hoidetaan hierojalla käydessä. Useimmiten kipeytyneisiin hartioihin ja selän lihaksiin.

Kipukoukku on työkalu, jolla tehdään vuoropainantaa, käsitellään fascioita (lihaskalvot) ja triggerpisteitä, hierotaan hartioita ja käytetään venyttelyn apuvälineenä. Tavoitteena päästä eroon niskan, selän ja iskiaksen kipuoireista omatoimisesti. Kipukoukun teho perustuu lihasjännitysten laukeamiseen ja verenkierron vilkastumiseen niiltä alueilta, jonne ei omin käsin helposti pääse. Valmistajan mukaan Kipukoukkua ei ole tarkoitettu korvaamaan muita hoitomuotoja, vaan se täydentää näitä. Samaa ohjesääntö pidetään yleisesti kaikkien lihashuollon välineiden kanssa.

Useita työkaluja kutsutaan kipukoukuksi, joilla päästään selän lihaksiin käsiksi. Jopa palokirvestä, viikatetta ja sorkkarautaa käytetään kipukoukun tapaan. Kuten usein tunnetuista tuotteista, saatavilla on myös kopioita. Osa on valmistettu orresta ja jotkut muovista. Markkinoilta löytyy myös Sveitsiläinen salibandymailan grippiä käyttävä malli. Kuitenkin harvoin vastaavat välineet toimivat vastaavalla tapaa kuin alkuperäinen kipukoukku.

Yleistyvä pitkäjaksoinen näytön tuijottaminen ja staattiset työasennot lisäävät niskasärkyjä, jännitysniskan oireita ja yleistä lihasjännityksestä johtuvaa huimausta. Tämä lisää tarvetta omatoimiselle kehonhuollolle, jotta liikkuvuus ja verenkierto saadaan palautumaan normaaliksi työrupeaman jälkeen. Erilaiset apuvälineet kotona ja toimistolla auttavat, kun ovat helposti saatavilla.

Esimerkiksi kipukoukun ja kuminauhan käyttäminen ohimennen palauttaa staattisesta lihasjännityksestä. Kuminauhalla pumpataan kevyesti lihaksistoa ja kipukoukkua käyttää apuna hartioiden venyttelyyn, sekä ylävartalon lihasten vuoropainantaan. Kuminauhan voi asettaa ovenkahvaan tai pyöritellä käsiä pitämällä kuminauhan päistä kiinni. Yleisin kipukoukun käyttötapa on tarttua tätä varresta kaksin käsin ja nostaa se olan yli, jotta päästään hoitamaan selän jännittyneitä lihaksia vuoropainelumenetelmällä. Kipeytyneitä kohtia käsitellään kipukoukun kärjellä yhtäjaksoisesti muutaman sekunnin ajan ja siirrytään muutaman sentin päähän aiemmasta kohdasta. Painanta tehdään rauhallisesti kunnes jännitys laukeaa, lihaskalvoja vahingoimatta. Hartioita voi venytellä kallistamalla kevyesti päätä toiselle sivulle ja samanaikaisesti painaa kipukoukun kärjellä vastakkaista epäkäsihasta. Näin saa helposti kohdistettua venytyksen hartioihin. Lopuksi kipukoukulla voi rullata rintalihaksia ja olkapään etuosia. Useat kertovat saaneensa kipukoukusta apua päänsärkyyn, migreeniin, särkeviin jalkapohjiin, iskiasoireisiin ja pään kääntymiseen.

Kipukoukku Suomessa

Suomessa tunnetun puisen kipukoukun kehitti lihashuollon ammattilainen Jukka Heininen Mänttä-Vilppulassa. 2000-luvun alussa Heininen suunnitteli lihashuoltovälinettä yksinelävien hoitovälineeksi, joka on helposti mukana kuljetettava. Useiden tutkimusvaiheiden ja haastatteluiden jälkeen syntyi kipukoukku.

Aluksi Heininen markkinoi kipukoukkua torilla. Tällöin Paavo Leppänen tutustui tuotteeseen tehdessä torimyyntiä itsekin. Hän huomasi kipukoukun vaivattoman käyttömekanismin soveltuvan kaikenikäisille ja osti välittömästi Heinisen valmistaman kipukoukut itsellensä jälleenmyyntiin. Leppäseltä loppui hankitut kipukoukut samana päivänä ja seuraavana aamuna hän meni pyytämään Heiniseltä lisää koukkuja myyntiin. Ei kauaakaan kun Paavo vastasi kipukoukkujen markkinoinnista Suomessa ja pohjoismaissa. Lähes 20 vuoden ajan Paavo ilahdutti toreilla ja messuilla Suomalaisia tuomalla Kipukoukkua tuhansien ihmisten ulottuville. Työ kannatti, koska nyt kipukoukkuja löytyy tuhansista kotitalouksista, kuntosaleilta, kirjastoista ja työpaikoilta.

Tällöin tuotekehitys muuttui pienien yksityiskohtien viilaamiseksi. Kipukoukun kestävyys ja yksinkertaiseen muotoon saattaminen on vaatinut tuhansia niska- ja hartiavaivoista kärsivien haastatteluja, sekä Heiniseltä lukuisia kehitystunteja nykyisen muodon saavuttamiseksi. Tuotteen nimen, muotoilun ja taittuvan mekanismin vakiintuessa, haluttiin Suomalaiselle innovaatiolle oikeudellinen suoja. Kipukoukku® -nimi rekisteröitiin tavaramerkiksi ja tuotteen mekanismille hankittiin kansainvälisesti kattava mallisuoja. Paavo hankki oikeudet itselleen Heinisen jäädessä pois työelämästä, jotta jatkossakin taittuvan nivelrakenteen omaavaa lihashuoltoon suunnattua Kipukoukku® -tuotetta saa valmistaa ja markkinoida ainoastaan hän. Eläkeiän lähestyessä etsittiin toiminnalle uutta jatkajaa. Ensimmäisen jatkajan osalta toiminta kääntyi Paavoa vastaan, eikä toimintaa saatu onnistumaan. 2016 Kipukoukku® oli lähellä poistua markkinoilta. 

HealingHOOK by Kipukoukku®

Asiakaspalautteet ja kauppiaat kannustivat Paavoa jatkamaan kipukoukun perinnettä. Leppänen päätti etsiä uudestaan toiminnalle sopivampaa jatkajaa. Tämä löytyi 2016 maraskuussa sattumalta naapurista. Nykyisin kipukoukkujen jakelu tapahtuu Tampereelta käsin yrityksen Goodwill Marketing Oy kautta. Asiakaspalautteita käsiteltiin ja toimijavaihdoksen yhteydessä kipukoukun laatua paranneltiin ja nimi päivitettiin. ”kipukoukku” ei oletettavasti soljunut amerikkalaisen tai saksalaisen suussa ja nimeksi valikoitui HealingHOOK by Kipukoukku®

Nykyistä HealingHOOK by Kipukoukku® -mallia valmistetaan yhä suomessa ja näistä löytyy kaksi tuotetta. Padasjoella syntyy koivuvanerista valmistetut ja Klaukkalassa mustat biokomposiitista puristetut kipukoukut. Molemmilla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä avainlipputunnus. Koivuvanerista valmistettu HealingHOOK on kotimaista koivuvaneria, jonka kaksi osaa yhdistetään jämäkällä kalusteruuvilla. Pinta käsitellään leikkuulaudoistakin tutulla myrkyttömällä ja luontoystävällisellä parafiiniöljyllä.

Musta HealingHOOK taas on hieman teknisempi. Kokoonpano tapahtuu Tampereella. Ekologisen biokomposiitin valmistaa UPM, joka puristetaan Klaukkalassa vastaavaan muotoon kuin puinen. Biokomposiitissa on 50% puukuitua, joka tekee tuntumasta pehmeän ihoa vasten. Kyseinen valmistusmenetelmä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä ja hiilijalanjälkeä (jopa 60%). Materiaali lisää käyttöominaisuuksia ja esimerkiksi saunan lämpövaihtelut, sekä kosteus ei nosta puukuituja pintaan tai löystytä yhdistäjäruuvia.